Haapajärven seurakunnan kirkot

Kristuksen kirkastumisen kirkko

Kirkon sijainti ja ajo-ohjeet löytyvät tästä linkistä.

Ensimmäinen kirkko
Haapajärven ensimmäinen kirkko rakennettiin suurin piirtein nykyisen kirkon paikalle vuonna 1653, hyvin pian sen jälkeen, kun seurakunnasta muodostettiin oma kappeliseurakunta Kalajoen emäpitäjän yhteyteen.  Torniton tukipilarikirkko kuitenkin rappeutui ja kävi kasvavan seurakunnan tarpeisiin nähden liian ahtaaksi.

Uusi kirkko
Päätös uuden kirkon rakentamisesta tehtiin kirkonkokouksessa syyskuussa 1799 ja järjestyksessään toisen eli nykyisen kirkon piirustukset valmistuivat Tukholman yli-intendentinkonttorissa vuonna 1800 haapajärvisen rakennusmestarin Matti Pietilän (1760-1806) suunnitelmien pohjalta.  Puhdaslinjainen kustavilaistyylinen puinen ristikirkko valmistui syksyllä 1802.

Kirkko palveli pitäjää moitteettomasti puoli vuosisataa, mutta aika teki jälleen tehtävänsä.  Niinpä kirkonkokous antoi vuonna 1869 arvostetulle oman pitäjän ”pykymestarille” ja kirkonrakentajalle Mikko Karjalahdelle tehtäväksi antaa ”pyynnön päälle totistus Haapajärven emäseurakunnan kirkon vaiheista”. Seurakunta hyväksyi Karjalahden ”riidnigin ehdotuksen” kirkon uudistustyön pohjaksi, mutta viranomaisille kansanrakentajan piirustukset eivät kelvanneet vuosikausien taistelusta huolimatta. Niinpä kirkko korjattiin Oulun lääninarkkitehdin Frans Fredrik Wilhelm Lüchoun (1837-1884) suunnitelman mukaan.  Työ valmistui vuonna 1880, jolloin kirkon ulkonäkö muuttui täysin.  Kustavilaistyylinen kirkko muutettiin ajan arkkitehtuuri-ihanteiden mukaisesti vastaamaan lähinnä uusgotiikkaa.

Viimeisin perusteellinen korjaustyö tehtiin kirkon 200-vuotisjuhlia varten vuosina 1999-2002, jolloin koko rakennus korjattiin perusteellisesti lattiasta kattoon sekä ulko- että sisäpuolelta.  Vuonna 1965 tehty harmaasinisävyinen sisäväritys poistettiin ja kirkkoon palautettiin 1800-
luvun lopun valoisa sävytys.

Alttaritaulu, joka esittää Kristuksen kirkastumista on vuodelta 1886.  Taulun on maalannut professori Adolf von Becker (1831-1909), joka toimi mm. nykyisen Ateneumin, silloisen Yliopiston piirustussalin johtajana.

Pyhää Paavalia esittävä puulle maalattu kuva on vuodelta 1747.  Tekijä on todennäköisesti pohjalainen kirkkomaalari Lars Gallenius (1658-1753).

Vaivaisukko sijoitettiin vuonna 2002 pohjoisristin eteiseen.  Ensimmäinen virkapaikka 1830-luvun lopulta lähtien oli tapulin seinustalla, minkä jälkeen ukko on maannut kirkon lattian alla ja 1960-luvulta lähtien Kotiseutumuseossa.

Kattokruunut ovat 1880-luvulta.  Keskiristin kruunu on valmistettu Pietarissa.  Haapajärvelle se kulkeutui Aulangon kartanon huutokaupasta apteekkari Bäckin omistukseen ja hänen kuoltuaan edelleen seurakunnalle1960-luvun puolivälissä.

Urut

Urut

Nykyiset tanskalaisen Bruno Christensen & Sønnerin valmistamat 30-äänikertaiset, mekaaniset urut vihittiin käyttöönsä vuonna 2002.  Soinniltaan ne edustavat pohjoismaista varhaisromantiikkaa.  Ne ovat järjestyksessään kolmannet, sillä ensimmäiset Tulenheimon tehtaan rakentamat 9-äänikertaiset urut hankittiin vuonna 1923.  Nykyisten urkujen tieltä purettiin vuonna 1951 valmistuneet Kangasalan urkutehtaan 26-äänikertaiset sähköpneumaattiset urut.

Haapajärven Kristuksen kirkastumisen kirkon urkujen dispositio

Kellotapuli

Pohjalaista renessanssia edustava kellotapuli valmistui vuonna 1813.  Kellot on valettu Tukholmassa vuosina 1761 ja 1843.

Olkkolan kyläkirkko

Olkkolan kyläkirkko sijaitsee hieman yli kymmenen kilometriä keskustasta Kärsämäen suuntaan, on rakennettu alun perin lestadiolaiseksi rukoushuoneeksi 1920-luvulla.  Rukoushuoneen ympärillä oleva hautausmaa siirtyi seurakunnan omistukseen 1948 ja pitkällisten neuvottelujen jälkeen itse rakennuskin vuonna 1960.  Vaikka Olkkolan kirkkoa ei itse asiassa ole koskaan vihitty kirkoksi eikä edes kappeliksi, siellä toimitetaan kirkollisia toimituksia muutaman kerran vuodessa.  Messu pyritään viettämään muutaman kerran vuodessa.

Samuelin kirkko

Entisen kirkkoherranpappilan Laurikkalan pihapiiriin pystytettiin vuonna 2009 talkoovoimin leikkimökkikokoa oleva lasten oma kirkko.  Piispa Samuel Salmi siunasi kirkon käyttöön Samuelin nimipäivänä.  Nimensä kirkko on kuitenkin saanut Raamatun nuoren Samuelin mukaan.