Messu uskonpuhdistusajan tyyliin 10.11.

Messu uskonpuhdistusajan tyyliin 10.11.

Uskonpuhdistuksen muistopäivänä su 10.11. klo 18 vietetään Haapajärven Kristuksen kirkastumisen kirkossa messua uskonpuhdistuksen ajan tapaan. Suurin osa messun historiallisesta materiaalista on peräisin suomalaisista 1500- ja 1600-luvun käsikirjoituksista. Historiallisina lähtökohtina ovat luonnollisesti myös Lutherin Formula Missae (1523) ja Saksalainen messu (1526) sekä hänen kynästään lähteneet kansankieliset virret.

Lutherista ja hänen messujärjestyksistään on kerrottu, että hän halusi pikemminkin tehdä täydennyksen aikansa katoliseen messuun kuin karsia sen liturgisia osia. Lutherin Saksalainen messu onkin laulettavissa läpi lukuun ottamatta saarnaa ja Isä Meidän -rukousta. Haapajärvellä vietettävän messun rukouksista ja teksteistä lauletaan tai täsmällisemmin sanottuna kantilloidaan suurin osa. Tekstien ja sävelmien historiallinen jatkumo on läsnä, kun Herra armahda eli Kyrie lauletaan n. 1000 vuotta vanhalla sävelmällä latinaksi, sitten 1600-luvun alun suomen kielellä ja lopulta nykysuomeksi. Myös vanha latinankielinen hymni Urbs Jerúsalem beata kuullaan alkuperäisessä asussaan, suorana käännöksenä ja virren 628 tavoin. Tämä virsi on ilmestynyt Suomessa ensin Halullisten sielujen hengellissä lauluissa v. 1790, ja on nykymuodossaan identtinen Siionin virren 252 kanssa.

Virsiä alettiin säestää uruilla Saksassa vasta 1600-luvun loppupuoliskolla, kun bassolinjaan perustuva harmonioiden käyttö kehittyi. Suomessa virsien säestys yleistyi todennäköisesti vieläkin myöhemmin urkujen harvalukuisuuden vuoksi. Sunnuntain uskonpuhdistusajan messun aikana urut ovat 1500-luvun tavoin hiljaa mutta kirkon täyttää yksiääninen laulu. Uskonpuhdistuksen musiikin juuret ovat gregoriaaniikassa eli vanhassa yksiäänisessä kirkkolaulussa. Messussa voi muutamaan otteseen kuunnella tätä alkuperäistä latinankielistä kirkkolaulua. Seurakunta laulaa joitakin liturgisia osia 1500-1600 -lukujen suomalaisin sanoin ja sävelin mutta uskonpuhdistuksen ajan virret ja osa messusävelmistä lauletaan sentään tutussa nykyasussaan.

Messun historiallista kirkkolaulua on harjoiteltu syksyn ajan Jokilatvan opiston kurssilla. Musiikinopettaja Pekka Piironen on opettanut vanhoja sävelmiä Haapajärvellä viikoittain. Kurssi on kiinnostanut yli kuntarajojen, ja esilauluryhmässä onkin osallistujia Haapajärven lisäksi Nivalasta ja Reisjärveltä.

Messuviikonloppuna MuT Hilkka-Liisa Vuori pitää työpajan messun esilauluryhmälle. Vuori on tutkinut keskiaikaisia lauluja väitöstyössään aiheena Naantalin birgittalaissisarten laulut. Hänen viimeisin tutkimuksensa on käsitellyt Tuomas Akvinolaiselle omistettujen rukoushetkien lauluja. Vuori opettaa keskiaikaista kirkkolaulua Sibelius-Akatemiassa ja myös pitää kursseja eri puolella Suomea ja ulkomaillakin. Hän on lauluvastaava ja kanttori Helsingin Kallion seurakunnan Keskiaikaisessa messussa, Hiljaisessa rukouslaulumessussa, jota vietetään joka keskiviikko. Vuori on laulaja duossa Vox Silentii, joka julkaisi 14:sta cd-levynsä syyskuussa aiheena Hildegard Bingeniläisen laulut. Haapajärven vierailulla Vuori haluaa erityisesti viedä Pekka Piirosen kurssilaisia syvemmälle keskiaikaisten laulujen modaliteettiin ja kirkkotilan soitattamiseen.

Haapajärven seurakunta toivottaa tervetulleeksi messuun. Messussa saarnaa ja on liturgina kirkkoherra, lääninrovasti Kari Tiirola ja esilauluryhmää johtavat Pekka Piironen ja Hilkka-Liisa Vuori. Seurakuntalaisilla on mahdollisuus tutustua vanhoihin sävelmiin kirkossa tunti ennen messun alkua klo 17. Itse messu alkaa siis klo 18.